Lepolan Puusepät on perheyritys, joka on ollut monessa mukana. Yritys on valmistanut puisia ikkunoita ja ovia suojeltuihin kohteisiin, kerrostaloihin ja jopa igluihin. Vuosien kokemus ikkunoiden ja ovien työstämisestä on luonut työntekijöille rautaisen ammattitaidon, mutta käteen on jäänyt myös paljon muistoja ja tarinoita.
Jokainen mökki tarvitsee ovet ja ikkunat
Lepolan Puusepät sai alkunsa Sammatin kunnassa 60-luvun alussa, kun rakennusmiehenä työskennellyt Uolevi Lepola sai idean alkaa tekemään ikkunoita ja ovia mökkeihin. Uolevilla oli ennestään kokemusta mökkien rakentamisesta, joten työ sujui häneltä.
Lepolan Puuseppien johtohenkilö Tarja Lepola kertoo, että hänen pappansa halusi siirtyä sisätöihin käytännön syiden vuoksi.
”Hän rakensi mökkejä tuulessa ja tuiskussa. Täällä Sammatissa on paljon Uolevin rakentamia mökkejä, joissa hän on ollut rakennusmiehenä. Pappa oli kuitenkin nuori mies, jolla oli perhettä. Sen vuoksi hän halusi siirtyä tekemään töitä sisätiloissa, enimmäkseen mökkien ikkunoita ja ovia. Jokainen mökki tarvitsee kuitenkin ikkunat ja ovet, joten töitä riitti.”
Ikkunoiden ja ovien lisäksi Uolevi Lepola alkoi tehdä pirttipöytiä sekä muita huonekaluja mökkeihin. Sammatti on mökkeilyaluetta, joten Uolevilla oli töitä enemmän kuin tarpeeksi. Tarjan isä, Timo Lepola ja hänen sisaruksensa pääsivät osallistumaan huonekalujen ja ikkunoiden tekoon.
Entisen Sammatin kunnan sijainti on Tarjan mukaan hyvä, mitä tulee mökkien rakentamiseen ja ostamiseen. Alueella on paljon järviä ja lampia, joten mökkipaikkoja löytyi helposti. Nykyään Sammatti on osa Lohjan kuntaa.
”Sammatissa on runsaasti mökkejä, joista osa kuuluu muun muassa yritysjohtajille. Olemme sopivasti Helsingin ja Turun välissä, joten meillä on hyvät yhteydet molempiin kaupunkeihin. Paljon on varmasti tehty isoja päätöksiä Sammatissa saunan lauteilla.”, Tarja toteaa.
Muutto mäen päältä Sammatin keskustaan
Yrityksen toiminnan kasvaessa tuli tarvetta laajentaa työtiloja. Ensimmäiset vuodet yritys toimi Uolevi Lepolan kotoa käsin. Lepolan perheen kaksikerroksinen kotitalo sijaitsi mäen päällä, joten puuautojen kulkeminen ei ollut aina helppoa.
”Mäen päällä sijaitsevassa pajassa oli omat haasteensa, esimerkiksi talvella puutavara-autot liukastelivat kotimäkeä alas. Työtä tehtiin myös kaksikerroksisessa verstaassa, joten tarvikkeiden siirtäminen ylös ja alas oli välillä raskasta.”
Toiminta oli kasvanut ensimmäisten vuosien aikana, joten Lepolat olivat palkanneet jo muutaman työntekijän perheen ulkopuolelta. Työntekijöiden määrän kasvaessa tilat kävivät koko ajan pienemmiksi, joten isompiin tiloihin muutto tuli ajankohtaiseksi. Tarja kertoo, että töitä tehtiin siihen aikaan kovasti.
”Yritys rakensi siinä 1970-luvun puolessa välissä verstaan Sammatin keskustaan. Hallirakennukset rakennettiin sillä tavalla, että päivisin tehtiin puuverstaan töitä ja iltaisin jatkettiin hallien rakentamista. Yhtiömuoto muutettiin silloin osakeyhtiöksi ja isästäni Timo Lepolasta tuli yrityksen toimitusjohtaja. Hän oli yrityksen johdossa viime vuoteen saakka.”
Ensimmäisen verstaan jälkeen tontille rakennettiin koneistamo, sitten kuivaamo ja lopulta valmistuivat varastorakennus sekä toimisto. Vuosi oli niihin aikoihin 1985. Alueella on siis rakennettu uutta tiuhaan tahtiin, kun yritys on jatkanut kasvuaan.
”Tälläkin tontilla on laajennettu moneen otteeseen, ja toiminta on siinä samalla hieman muuttunut. Sitä en tiedä, missä vaiheessa pirttipöydät ja muut huonekalut jäivät pois tuotannosta, mutta täällä teollisuusalueella niitä ei ainakaan ole tehty. Uusissa tiloissa on tehty ainoastaan ikkunoita ja ovia.”, Tarja muistelee yrityksen kehitystä.
Sammatista maailmalle
Lepolan Puusepät on tehnyt ikkunoita ja ovia monen suomalaisen kaupungin asukkaalle. Asiakkaita on ollut puusepänliikkeellä Helsingin ja Turun lisäksi aina Lapista asti. Vuosikymmenten aikana puuovia ja ikkunoita on päätynyt Sammatin teollisuusalueelta myös maailmalle.
”Tuotteitamme on viety Suomalaisten kaupunkien lisäksi Saksaan, Ruotsiin, Norjaan, Sveitsiin, Japaniin ja muihinkin maihin. Puuikkunoita ja ovia asennettiin yleensä suomalaisten yritysten toimittamiin hirsitaloihin, jotka sitten vietiin ulkomaille.”, Tarja kertoo.
Ulkomaalaisetkin asiakkaat ovat siis päässeet nauttimaan laadukkaista ja taidokkaasti valmistetuista ikkunoista ja ovista. Suomalaisia hirsitaloja käytetään ulkomailla vapaa-ajan rakennuksina, mutta osa niistä on myös asuinkäytössä.
Sammatissa kotimäen päällä aloittaneen yrityksen tuotteet ovat siis kulkeneet pitkän matkan, jopa toiselle puolelle maailmaa.
Asiakkaita löytyy joka lähtöön
Tavallisesti Lepolan puusepät tekee puisia ovia ja ikkunoita suojeltuihin kohteisiin, arvotaloihin sekä muihin projekteihin. Tarja kertoo, että yksi tunnetuimmista kohteista on Turun Kurjenlinna, joka on 1893 rakennettu kokonaisuus. Historiallinen rakennus on toiminut muun muassa sairaalana.
”Kurjenlinnan lisäksi meillä on ollut asiakkaina esimerkiksi sotilaskoteja, jotka ovat suojeltuja kohteita. Suojelluissa rakennuksissa on aina omat vaatimuksensa, joita täytyy pystyä noudattamaan. Sitten tietty monia maamerkkejä kaikkialta Suomesta.”
Välillä Lepolan Puuseppien toimistoon tulee soitto hieman erikoisemmalta työmaalta. Puisia ovia on pyydetty esimerkiksi Korkeasaaren saukkoaitaukseen. Kerran Tarjalta kyseltiin ovia lasi-igluihin.
”Lappilaiselta matkailuyrittäjältä tuli soitto. Hän kysyi, että teemmekö ovia igluihin. Hämmästyin ensin epätavallisesta pyynnöstä, koska eihän tuollaista kyselyä joka päivä tule. Alkuihmetyksen jälkeen totesin, että kyllähän me kaikenlaisia ovia teemme ja aloin selvittämään että millaisia ovia igluissa käytetään”, Tarja naurahtaa.
Lopulta Lapin lasi-iglut saivat puiset ovensa, ja matkailuyrittäjä oli tyytyväinen. Iglun oven tekeminen ei ole kaikkein helpoimmasta päästä, sillä ovesta tulee kaareva. Puiset ovilaudat täytyy saada oikeaan muotoon.
Mitä puusepän työ on nykypäivänä?
Lepolan Puusepillä on laaja kokemus puuikkunoiden ja ovien valmistamisesta monen vuosikymmenen ajalta. Vuosien varrella puusepän työ on muuttunut paljon, sillä työkalupakkiin ovat löytäneet tiensä jyrsimet sekä muut tietokoneohjatut laitteet.
”Nykyään puusepällä täytyy olla tietämystä myös tietotekniikasta, sillä monia laitteita ohjataan tietokoneella. Ala on sillä tavalla hieman muuttunut vuosien mittaan.”, Tarja summaa.
Kädentaitojen täytyy kuitenkin olla Tarjan mukaan tallella, sillä niitäkin tarvitaan vielä puusepän työssä. Tuotteiden viimeistely ja tarkat yksityiskohdat vaativat manuaalisten työkalujen käyttöä. Aivan kaikki ei siis hoidu tietokoneella tai mallinnusohjelmalla.
Puusepänliike, joka kilpailee hinnan sijaan laadulla
Moni yrittäjä lähtee kilpailemaan hinnalla, kun pitäisi erottua markkinoilla muista. Lepolan Puusepät on kuitenkin ottanut erilaisen lähestymistavan, mitä tulee kilpailuun muiden alalla olevien yritysten kanssa.
”Emme halua lähteä hintakilpailuun mukaan. Meillä on sellainen strategia, että haluamme keskittyä tuotteiden laatuun ja kokonaisuuden sujuvaan hoitamiseen. Moni asiakas on huomannut, että halvalla ei aina saa parasta.”, Tarja kertoo.
Lepolan Puuseppien toiminta ei keskity pelkästään puisten ovien ja ikkunoiden tekemiseen, vaan heiltä saa myös asennuspalveluja. Monelle asiakkaalle onkin helppo tilata puuikkunat ja ovet samasta paikasta, ja asennus vielä lisänä.
”Tämä asennuspuoli on tullut meille mukaan tällä vuosituhannella. Asiakas voi siis tilata meiltä halutessaan koko prosessin alusta loppuun.”
Yrityksen tulevaisuudennäkymät ovat Tarjan mukaan positiiviset. Puuseppiä tarvitaan aina, ja moni vanhempi sekä uudempi rakennus hyötyy laadukkaasta työnjäljestä.
”Onhan se hienoa nähdä, kun rakennus palautetaan vaikkapa remontoinnin jälkeen uuteen loistoonsa. Kun ikkunat ja ovet sopivat yhteen rakennuksen muun ulkonäön kanssa, niin rakennuksesta tulee omanlaisensa helmi. Samalla asuinmukavuus ja talon arvo nousee.”
